Politiikkaa pelisilmällä

Vaalien alla kuulee samoja kuluneita iskulauseuta: ”Äänestämällä voit vaikuttaa”, ”jos et äänestä, et voi valittaa” ja ”äänestäminen on kansalaisvelvollisuus”. Nämä kliseet on jokainen meistä joskus kuullut ja onkin aika ottaa uusi lähestymistapa käsittelyyn.

Harjoitukset:
Kaikki alkaa ehdokasasettelusta. Ensin käydään puolueen sisällä veristä kamppailua paremmuudesta. Kuka pelaa, kuka tippuu vilttiketjuun. Ja kun puhutaan politiikasta, on mahdollista myös että joku ei halua pelata. Silloin käydään kamppailua siitä, kuka uhrataan.

Ensimmäinen erä:
Ensimmäisessä erässä haetaan asetelmia. Kokeillaan vastustajan kuntoa, mutta pidetään myös oma pää puhtaana. Vältellään virheitä ja pyritään pelaamaan varman päälle omien vahvuuksien kautta. Välillä tunteet kuumenevat. Ruma taklaus on kuin vaaliväittelyssä heitetty herja. Pieni kalabaliikki. Lehdet huutavat. Yleisö kirkuu keskustelupalstoilla, kunnes jälleen rauhoittuu. Välillä tuomari on puolueellinen. Korjaan, tuomari on aina puolueellinen. Miksi vihelsit noin? Miksi näihin asiakysymyksiin ei tartuta ja toisia kysymyksiä painotetaan turhankin paljon? Miksi toinen saa puhua vaalitenteissä pidempään kuin toinen? Yhteisen asian puolesta kiivastuminen hitsaa kotijoukkueen kannattajat entistä tiiviimmin yhteen ja tunnelma kohoaa.
Yleisön innostumisen aistii myös kentälle ja erän loppua kohden pelaajat antavat kaikkensa.

Yhteisen asian puolesta, aatteen puolesta? (Kuva: A.I.P.)

Toinen erä:
Toisessa erässä äänestetään. Se on kuin playoff-pelit. Presidentinvaaleissa mennään yleensä toiselle kierrokselle. Kunnallisvaaleissa, eduskuntavaaleissa ja muissa yhden kierroksen vaaleissa valitaan suoraan mestarit. Mutta hei, älkää huoliko. Niissäkin on luvassa se kolmas erä. Kliimaksi. Ennen kolmatta erää on syytä myös piipahtaa fanikaupassa. Mukia, t-paitaa, pipoa ja pinssiä. Kaikkea löytyy. Voi vertailla, keräillä, ihastua ja vihastua. Vastustajan fanituotteet näyttävät aina rumilta. Oman joukkueen fanituotteet voisi vaikka kehystää. Samoissa väreissä kulkevat hengenheimolaiset luovat yhteenkuuluvuutta. Usko voittoon on vahva.

Kolmas erä:
Viimeinen erä on täynnä sähköä. Presidentinvaaleissa se on toinen kierros. Eduskuntavaaleissa se on hallitusneuvottelut. Kumpi valitaan presidentiksi, kenestä tulee pääministeri? Entä hallituskokoonpano? Ketkä joutuvat oppositioon? Kenen kausi jatkuu farmissa? Joskus peli on ratkennut aikapäiviä sitten. Ero revittiin jo ensimmäisessä tai toisessa erässä, mutta lähes aina jännitys säilyy kuitenkin viimeisille minuuteille asti. Vasta kun summeri soi, voidaan peli virallisesti julistaa pelatuksi. Häviäjät painuvat pää painuksissa pukukoppiin. Voittajat tuulettavat vaalivalvojaisissa.

Voittajan on helppo tuulettaa (Kuva: A.I.P)

Lehdistötilaisuus:
Jälkipelit. Selittelyt. Voitonpuheet. Ne pidetään täällä. Täällä erotetaan valmentajat, täällä saavat puoluesihteerit kenkää. Täällä murskataan poliittiset urat, mutta täällä niitä myös vankistetaan. Julkaistaan uusia sopimuksia, rikotaan vanhoja ja ennen kaikkea, tästä alkaa valmistautuminen uuteen peliin.

Tässä minun vaihtoehtoinen lähestymistapani politiikan seuraamiseen niille, jotka ovat kyllästyneet vanhoihin tapoihin. Jos ette pidä jääkiekosta, voitte keksiä toki omia lähestymistapoja. Vain mielikuvitus on rajana!

Aleksi I. Pohjola, viestintävastaava

Täydessä latingissa

Uuden vuoden kynnyksellä  KETOAKKU:n päämajaan parveili opiskelijakunnan uunituore hallitus. Kokoontumisen tarkoituksena oli jakaa tehtävät  tulevalle toimikaudelle. Paikalle kerääntynyt joukko oli niin monipäinen, että tila pöydän ympärillä kävi vähiin –  ja lopulta loppui kokonaan. Niin kummia ei Meripuistokadun kellaritiloissa oltu pitkään aikaan nähty! Ennalta oli odotettavissa todellista kädenvääntöä suosituimpien vastuualieiden päältä. Toisin kuitenkin kävi ja jokainen sai oman tonttinsa ilman rajakahakoita.

Opiskelijakuntatoiminnasta tietämättömille voi olla tarpeen kertoa että hommia paiskotaan usein periteinteisellä talkoomeiningillä. Kun päälle painavat koulu ja muut velvoitteet, on opiskelijakuntatoiminta kullanarvoista vapaa-aikaa nakertava harrastus. Siksi siinä täytyy olla jotain sen verran jännää, että se jaksaa viehättää vaikka ulkopuolinen kannustus on vähäistä ja kiitoksetkin jäävät monesti saamatta. Opiskelija-aktiivin hommissa on hyvä osata pitää hauskaa, vaikka vakavien juttujen äärellä välillä ollaankin. Tässä auttavat ne hassut hullut, hengenheimolaiset, joiden  kanssa voi yhtä hyvin väitellä pilkun paikasta kokouspöydässä kuin kippistää limupulloa saunanlauteilla.

Ville operatiivisen toimintasuunnitelman kimpussa (Kuva: N.S.)

Heti tammikuun alussa  hallitusporukka paineli Tervolan korpeen mökkeilemään,  juonimaan kuvioita ja idättämään ideoita uudelle vuodelle. Viikonlopun ajan oli mukava tutustella tovereihin ja vihkiytyä opiskelijakuntatoiminnan teknisempiin saloihin. Reissun tärkein tuotos kuitenkin oli hiuksianostattavan kunnianhimoinen operatiivinen toimintasuunnitelma vuodelle 2012. Rima on asetettu korkealle, mutta se on ylitettävissä tämänvuotisella hallituskokoonpanolla. Yhdessä.

Niina Schuster, hallituksen puheenjohtaja